Indieplace kehälogo valkoinen

Miksi vaikuttajamarkkinointi epäonnistuu?

Miksi osa kampanjoista räjähtää hetkessä viraaliksi, kun taas toiset hautautuvat vähin äänin algoritmien syövereihin? Epäonnistumiset eivät yleensä johdu huonosta tuurista, vaan samoista toistuvista virheistä: esimerkiksi vääristä vaikuttajavalinnoista, epäselvästä viestistä tai heikosta mittauksesta. Saatavilla olevan datan tehokas hyödyntäminen on edellytys onnistumiselle. Tässä artikkelissa pureudumme yleisimpiin syihin, miksi vaikuttajamarkkinointi epäonnistuu – ja ennen kaikkea siihen, miten se voidaan välttää.

Sudenkuoppa #1: Vaikuttajavalinta ei tue brändiä

Vaikuttajan sisällön, arvojen ja yleisön odotusten on kohdattava brändin kanssa, jotta yhteistyö tuntuu uskottavalta. Jos esimerkiksi kirja-arvosteluihin keskittyvällä tilillä olisi yhtäkkiä urheiluvälineisiin liittyvä yhteistyö, olisi se vaikuttajan nykyisestä aihepiiristä merkittävästi poikkeava. 

Yhteensopivuus ei tarkoita kuitenkaan pelkästään aihepiiriä, vaan myös sitä, kuinka luontevasti brändi sulautuu vaikuttajan tarinankerrontaan ja arvomaailmaan. Esimerkiksi vastuullisen vaatebrändin ei kannata valita yhteistyöhönsä vaikuttajaa, joka tunnetaan pikamuodin kuluttamisesta. Tällöin kampanja voi tuntua yleisölle epäaidolta, koska vaikuttajan ja brändin arvomaailma eivät kohtaa. Hälytyskellojen pitäisi soida myös, mikäli vaikuttaja on tehnyt vastikään yhteistyötä kilpailijan kanssa tai hänet tunnetaan kilpailijan brändin vannoutuneena fanina.

Sudenkuoppa #2: Kohderyhmän ja vaikuttajan kanavan heikko tuntemus

Yksi yleisimmistä syistä, miksi vaikuttajamarkkinointi epäonnistuu, on olettamusten tekeminen vaikuttajan kohderyhmästä ilman kunnollista datan tarkastelua. Usein tuijotetaan liikaa vaikuttajan seuraajamäärää, mutta jätetään huomiotta se, ketä vaikuttajan seuraajat oikeasti ovat. Esimerkiksi muotivaikuttajalla voi olla miljoonia seuraajia, mutta jos suurin osa heistä on passiivisia tai eri maantieteellisellä alueella kuin brändin markkina, kampanja ei tuota tuloksia.

Vaikuttajien kanavista on saatavilla seuraajakunnan ikä- ja sukupuolijakauman lisäksi tietoa esimerkiksi seuraajien kiinnostuksen kohteista. Seuraajakunta saattaa myös vaihdella samallakin vaikuttajalla kanavakohtaisesti. Ilman vaikuttajan kohderyhmään tutustumista yritys voi käyttää budjettinsa tehottomasti, ja potentiaalisimmat asiakkaat jäävät tavoittamatta.

Sudenkuoppa #3: Epämääräinen tai epäautenttinen viesti

Vaikuttajamarkkinointi ei ole yksisuuntainen mainoskanava, vaan sen teho perustuu vaikuttajan ja seuraajien väliseen suhteeseen. Sen ylläpitäminen vaatii avointa viestintää ja myös vastaamista yleisön odotuksiin.

Yksi yleisimmistä virheistä sisältöjen suunnittelussa on vaikuttajan luovuuden tukahduttaminen liian tiukoilla ohjeistuksilla. Toisaalta on myös usein virhe jättää yhteistyö liian avoimeksi ilman selkeää suuntaa. Parhaat tulokset syntyvät, kun brändi ja vaikuttaja ovat samalla sivulla: brändi antaa selkeät tavoitteet, mutta jättää tilaa vaikuttajalle toteuttaa kampanja omalla äänellään – tavalla, joka resonoi yleisön kanssa aidosti ja uskottavasti.

Sudenkuoppa #4: Sisältö eroaa liikaa vaikuttajan tyypillisestä sisällöstä

Kaupallisen yhteistyön ja sen kautta välitetyn viestin ei haluta tuntuvan päälle liimatulta, vaan sopivan luontevasti vaikuttajan muiden sisältöjen joukkoon. Mikäli yhteistyö eroaa merkittävästi vaikuttajan orgaanisesta sisällöstä, seuraajat voivat kokea sen liian mainosmaisena, ja kiinnostus sisältöä kohtaan saattaa lopahtaa. Esimerkiksi sketseihin nojaavalla tilillä ei välttämättä toimi asiapitoisempi sisältö sellaisenaan, vaan viesti on hyvä osata välittää huumorin kautta, johon seuraajat ovat tottuneet.

Myös kanavien välillä on eroja siinä, millainen sisältö toimii parhaiten – esimerkiksi Instagramissa toimii harkitumpi ja käsikirjoitetumpi sisältö, kun taas TikTokissa haetaan enemmän aitoutta ja autenttisuutta. Datan avulla voidaan tunnistaa myös trendejä, jotka auttavat sisällön suunnittelussa. Vaikuttajien kanssa sisältöjen sparraaminen on avainasemassa, sillä vaikuttaja itse tietää parhaiten, mikä hänen tilillään toimii ja mikä ei.

Sudenkuoppa #5: Epämääräiset tavoitteet ja heikko seuranta

Vaikuttajamarkkinointi voi tuottaa merkittäviä tuloksia, mutta vain, jos tiedetään, mitä kampanjalla halutaan saavuttaa. Onko tavoitteena bränditunnettuuden kasvattaminen, kuluttajien sitouttaminen brändiin vai verkkosivuliikenteen lisääminen? Ilman selkeää tavoitetta sisältöjä on hankala suunnitella tukemaan kampanjan tavoitetta, ja kampanjan vaikuttavuutta on vaikea mitata.

Onnistumisen arviointi vaatii oikeiden mittareiden valintaa. Esimerkiksi pelkät näyttökerrat eivät kerro paljon, mikäli tavoitteena on sitoutuminen tai konversiot. Etenkin pidempiaikaisessa yhteistyössä on tärkeää seurata dataa reaaliajassa ja tehdä tarvittavaa optimointia, oli kyse sitten kohderyhmän tarkentamisesta, viestin kirkastamisesta tai budjetin uudelleenkohdentamisesta tehokkaimpiin kanaviin. Jatkuva analyysi ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet erottavat keskinkertaisen kampanjan niistä, jotka tuottavat todellisia tuloksia.

Lopulta yleisimmät sudenkuopat, miksi vaikuttajamarkkinointi epäonnistuu, ovat helposti vältettävissä. Vaikuttajamarkkinoinnin onnistuminen edellyttää strategista otetta, jossa vaikuttajavalinnat, kohderyhmän ymmärrys ja viestisisällöt pohjautuvat dataan ja brändin tavoitteisiin. Keskeistä on vaikuttajan ja brändin yhteistyön uskottavuus sekä yleisölle merkityksellinen sisältö. Myös selkeät tavoitteet ja jatkuva seuranta tukevat onnistunutta yhteistyötä.

Jos kaipaat apua vaikuttajamarkkinoinnin sudenkuoppien välttämisessä ja tulosten maksimoimisessa, ota yhteyttä asiantuntevaan tiimiimme. Autamme sinua valitsemaan oikeat vaikuttajat, optimoimaan kampanjat ja varmistamaan, että viestisi saavuttaa halutun kohderyhmän tehokkaasti.

– Katariina Sinivaara

Picture of Indieplace

Indieplace

en_GBEnglish